Alaskanmalamuutti Timmyn kokemus kraniosakraaliterapiasta
Timmy oli jo jonkin aikaa aristellut oikeaa takajalkaansa ja juostessaan keventänyt sitä ajoittain. Pohdimme, mistä voisi olla kyse, kun varsinaista loukkaantumista ei oltu nähty. Mietin, että syynä voisi olla joka aamuinen vauhdikas juoksuralli ja paini Misty-siskon kanssa. Mieheni pohti, voisiko syynä olla se, kun Timmy, "kulmakunnan suurin uros", kakattuaan alkaa ruopia ja potkia takajaloillaan niin kovasti, että turppaat lentävät viidenkin metrin päähän. Yksi vaivan aiheuttaja saattaisi tietenkin olla myös vanha vamma. Timmy sai muutama vuosi sitten ilmeisesti hirven kaviosta iskun hännän tyveen. Tuolloin sen häntäluu murtui ja häntä roikkui kolme viikkoa alhaalla. Siitä parannuttuaan emme ole huomanneet sen voinnissa tai liikkumisessa ongelmia. Kunnes heinäkuussa ontuminen alkoi aivan yhtäkkiä.
Timmy vietiin Virpin käsiteltäväksi ja tutkittavaksi. Haastattelun ja pienen tutustumishetken jälkeen Virpi suositteli Timmylle kraniosakraaliterapiaa. Hoidon aikana Virpi vahvisti omat oletuksemme. Timmyn sisäreidestä löytyi arka kohta, joka oli todennäköisesti lihasten ja jänteiden revähtymä. Timmyn lanneselältä löytyi myös jumittunut SI-nivel, mikä vaikuttaa koko jalan toimintaan.
Ensimmäisen kraniohoidon jälkeen Timmy liikkui välittömästi täysin vaivattomasti ja ontumatta pari kuukautta. Vaikka ontumista ei ensimmäisen käsittelyn jälkeen enää ilmennyt, oli takapäässä kuitenkin vielä jonkinlaista arkuutta, joten ajattelimme toisen käsittelyn tekevän Timmylle hyvää.
Saavuttuamme tuolloin toisella kerralla Virpin hoitolalle, Timmy haisteli hoitohuoneen ensin huolellisesti. Kun Virpi oli istuutunut lattialle, Timmy meni muitta mutkitta Virpin luokse, käänsi selkänsä hänelle ja asettui makuulle hänen eteensä. Uskomatonta, mitä kaikkea koira voi ymmärtää! Sen jälkeen suurin osa hoitoajasta meni Timmyn "nukkuessa" Virpin tehdessä sille kraniohoitoa. Olin aivan ällistynyt Timmyn käytöksestä. Sen ainakin tuosta käytöksestä voi päätellä, että Timmylle oli jäänyt mukava muisto ensimmäisestä hoitokerrasta. Parin päivää toisen hoitokerran jälkeen näki selvästi, että arkuus takapäästä hävisi kokonaan.
Kolmannen kerran Timmy kävi kraniohoidossa puolitoista kuukautta toisen käsittelyn jälkeen. Timmy oli ollut täysin oireeton siihen asti, kunnes hyppäsi kotona ovea vasten ja lähti karkureissulle! Karkureissun jälkeen ilmeni taas jäykkyyttä takapäässä ja Timmy jopa kiljahti välillä äkillisestä kivusta. Kraniosakraaliterapia auttoi jälleen. Virpi löysi ongelman aiheuttajan taas Timmyn lanneselältä. Käsittelystä on kulunut nyt kolmisen viikkoa ja Timmy on edelleen kivuton ja iloinen oma itsensä. Ihanaa, että löytyy Virpin kaltaisia, eläimen luottamuksen voittavia hoitajia. Timmy suhtautui rauhallisesti hoitoonsa, vaikka kipeimpien paikkojen kohdalla jouduinkin avustamaan Virpiä syöttämällä herkkuja Timmylle. Suuret kiitokset avustasi Virpi! 💖
Heli Virta, Kennel Birchrock's, Ylivieska