Tärkeintä on puutarhanhoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää

16.08.2018

Puutarhanhoito on yksi rakkaimmista harrastuksistani ja nimenomaan hyötypuutarha on erityisesti sydäntä lähellä. Olen sitä mieltä, että ihan kaikkien kannattaisi kokeilla vihannesten kasvattamista itse. Tänä päivänä monet ihmiset paahtavat oravanpyörässään ehtimättä juuri edes pysähtyä syömään. Toisaalta puhdasta kotimaista ruokaa arvostetaan, mutta siitä ei olla käytännössä valmiita maksamaan enempää tai näkemään vaivaa sen eteen. Länsimaiset ihmiset eivät yltäkylläisyydessään osaa olla kiitollisia syömästään ruuasta. Tämä aiheuttaa ennen pitkään takuuvarmasti terveysongelmia, vatsavaivoja ja yleistä henkistäkin pahoinvointia.

Vihannesten itse kasvattaminen lisää ruuan arvostusta moninkertaiseksi, olethan tehnyt ihan oikeasti itse fyysistä työtä satosi eteen. Lisäksi siitä saa lukuisia muita hyötyjä. Puutarhan hoito on rentouttavaa, mutta samalla saa liikuntaa. Monikaan aikuinen ihminen ei tule esimerkiksi kyykkineeksi tai kontanneeksi kovinkaan usein, monipuolinen liikunta ja lihasten käyttö tekee hyvää koko keholle. Kun ottaa lapset mukaan puutarhanhoitoon, hyöty moninkertaistuu. Myös lapset saavat raitista ilmaa, liikuntaa ja luontosuhde vahvistuu. Kun lapsi näkee kuinka itse kylvetystä herneestä kasvaa kymmeniä uusia herkullisia herneenpalkoja, lapsi oppii ymmärtämään mistä oikea ja aito ruoka tulee. Se ei kasva kaupan hyllyllä valmiina paketoituna ja purkitettuna. Monilta ihmisiltä on kadonnut luonnollinen yhteys maperään.

Yksi ehkä merkittävimmistä puutarhanhoidon hyödyistä on kuitenkin bakteerit. Tutkimusten mukaan urbaani ihminen elää liian puhtaassa ympäristössä ja syö liian "kuollutta" ruokaa vailla kosketusta maaperän bakteereihin. Immuunipuolustuksemme ei joudu riittävästi töihin jolloin sen toiminta heikkenee ja häiriintyy. Lisäksi monenlaiset saasteet ja kemikaalit pommittavat elimistöämme joka suunnalta. Tämä lisää ainakin erilaisia allergioita, mutta uskon että myös monien muiden sairauksien räjähdysmäinen lisääntyminen saa alkunsa immuunijärjestelmän heikkoudesta. Nyt uusin keksintö on kehitellä erilaisia kosmetiikkatuotteita, jotka sisältävät näitä hyödyllisiä maaperän bakteereja. Minusta on oikeasti nautinto työntää keväällä sormet multaan, eikä haittaa vaikka kynnenaluset jää vähän mustaksi :) Kasvatan oman satoni aina myös ilman minkäänlaisia kemikaaleja. Roundupit ja muut myrkyt pysykööt kaukana vihanneksistani. Käytän lannoitukseen ja maanparannukseenkin ainoastaan kompostia, kalkkia ja eläinten lantaa sekä lisään perään vielä hyötymikrobeja. Kerron näistä pienistä ihmeentekijöistä lisää joku toinen kerta ;) Maalle täytyy antaa takaisin vähintään yhtä paljon kuin sieltä ottaa, jotta tasapaino säilyy.

Kasvimaan perustamiseen ei tarvita aina puolen hehtaarin pihaa. Pieneenkin pihaan mahtuu pari lavakaulusta joissa voi kasvattaa jo vaikka mitä. Terassilla tai parvekkeella voi kasvattaa ruukuissa tomaattia, kurkkua, salaattia, yrttejä ja jopa perunaa ja porkkanaa! Kasvimaata ei myöskään kannata piilottaa pihan perimmäiseen nurkkaan, vaan siitä voi tehdä pihan paraatipaikalle oikean katseenvangitsijan. Pihan lämpimin ja aurinkoisin paikka on hyötytarhalle paras, jos haluaa joka vuosi muhkean sadon.  Kaikkien ei tietenkään tarvitse pyrkiä omavaraisuuteen, vaan pienenkin viljelyksen hoitamisen voi ottaa täysin rentoutumisen ja mielen virkistyksen kannalta. Ja juuri tuo otsikon kiinalaisen viisauden loppuosa kannattaa pitää mielessä. "...eikä sekään ole niin kovin tärkeää..." Itselläkin on joskus meinannut lipsahtaa stressin puolelle, kun en ehdikkään kitkeä rikkaruohoja ajallaan ja puutarhan joka nurkka repsottaa epäsiistinä. Vaikka hyötypuutarha onkin minulle se ykkönen, haluan sen olevan myös ilo silmälle. Kasvimaan reunoille ja vihannesten väliin voi hyvin kylvää kukkia ja monet syötävät yrtit kukkivat todella kauniisti keräten paljon perhosia ja pölyttäjiä puutarhaan. Tietynlainen rentous ja luonnollisuus täytyy muistaa aina säilyttää, jokaista rikkaruohoa ei tarvitse hillitä ja hallita. Kun tekee perustustyöt huolella ja käyttää katteita, yleisilmeestä tulee siisti ja helpompi hoitoinen. 

Kun on kerran syönyt itse kasvatettuja uusia perunoita, joista kuoret lähtee kevyesti hankaamalla tai nähnyt lapsen silmien loisteen tämän haukattua itse kasvattamaansa ja hoitamaansa porkkanaa, ei paluuta enää ole. Itse kasvatettu ja suoraan suuhun poimittu tomaatti tai mansikka on niin täynnä makua ja elinvoimaa, että jo sen takia kaikki on ollut vaivan arvoista. Puutarha ja elävä maaperä on loputon aarreaitta, jos sitä vaan kunnioitetaan ja hoidetaan rakkaudella. Puutarhahulluus iskee yhä voimakkaampana joka kevät. Ja vaikka välillä kasvimaa ehkä tuntuukin loputtomalta työleiriltä, lopulta sen antia ei voida mitata pelkästään kiloissa tai litroissa. Hyvinvointivaikutukset kantavat kauas elämän eri osa-alueille ja perinnöksi seuraavillekin sukupolville.