Agilitykoira Alban tarina

Espanjanvesikoira Alba on minun ensimmäinen agilitykoirani. Tyttäreni aloitti lajin Alban kanssa ja minä sitten jatkoin hänen jalanjäljissään. Lähdin aktivoimaan koiraa, mutta niinhän siinä kävi että Alba aktivoikin minut. Hullaannuin lajiin täysillä! Emme alussa täysin ymmärtäneet, mitä tämä laji tuo tullessaan, en ollut tiennyt kuinka tärkeää agilitykoiran lihas- ja erityisesti rangan huolto on. Ongelmat alkoivat tulla esiin siivekkeen kierrossa. Alba ei millään halunnut tehdä sitä varsinkaan toiseen suuntaan. Myöskin kepit tuottivat ongelmia. Valmentajani ohjasi meidät onneksi osteopaatille, joka totesi että Alban lihaksisto oli kehittynyt toispuoleisesti tiettyjen rakenteellisten ja rangan jumien takia. Saimme jumppaohjeet ja jäimme lajista tauolle. Uimme ja vesikävelimme, teimme kaikkea niin että Alban toisen puolen lihaksisto kehittyi paremmaksi. Vauhti ja nopeus parani, pääsimme taas takaisin rakkaan harrastuksen pariin. Alba tarvitsee kuitenkin jatkossakin hoitoa, jotta ranka ei pääse enää jumiutumaan niin pahasti. Nyt olen löytänyt Virpin joka hoitaa kraniosakraalihoidolla Albaa säännöllisesti. 

Ensimmäisen kerran kun kävimme Virpillä hoidoissa tyttäreni kysyi, mitä Alballe on tapahtunut. Miksi Alba on noin iloinen? Peitsaaminen loppui ja Alba nukkui jopa selällään. Agilitykentälläkin löytyi taas lisää vauhtia. Alban rakenteessa ei ole todettu mitään lääketieteellistä vikaa, mutta hoidossa löytyy usein kireyksiä lanneselältä ristiluun ja SI-nivelten alueelta. Pelkkä jumppaaminen ja koiran venyttely ei aina auta, sillä jumeja ja lukkoja tulee vauhdikkaassa lajissa usein herkästi juuri koiran rangalle. Säännöllinen rangan ja lihaksiston hoito auttaa todella paljon kilpailevaa koiraa ja hyvä hoitaja on harrastuksen yksi kulmakivi. Itseänikin pitäisi hoidattaa, mutta koirat ensin 😊

-Marika Söderman, Oulu