Tasapaino -tie terveyteen

20.03.2020

Terve ja elinvoimainen keho selviytyy hyvin arjen haasteista ja stressistä. Se palautuu, voi hyvin ja on tasapinossa. Kun keho on tasapinossa ja sen ravitsemustilanne on optimaalinen, immuunijärjestelmäkin toimii hyvin. Mutta mitä pohjimmiltaan on tuo paljon peräänkuulutettu tasapaino ja kuinka sen voi saavuttaa?

Meiltä usein unohtuu, että ihminen voi omalla tahdollaan ja valinnoillaan vaikuttaa terveytensä säilymiseen tai sen menetykseen. Me länsimaiset ihmiset heräämme ehkä todella arvostamaan terveyttämme vasta, kun olemme ensin menettäneet sen. Painamme oravanpyörässä eteenpäin ikään kuin sumussa, jolloin totumme hitaasti heikkenevään terveyteen ja alavireisyyteen. Emme osaa enää kuunnella ja tulkita kehomme viestejä, pahoinvoinnista tulee hyvinvoinnin sijaan uusi normaali. 

Aasialaisissa kulttuureissa ja hoitoperinteissä terveyden edistäminen, ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat juurtuneet syvälle ihmisten elämänkatsomukseen. Esimerkiksi kiinalainen lääketiede sekä intialainen ayurvedea ovat tuhansia vuosia vanhoja hoitosuuntauksia, jotka ovat toimivia ja voimissaan yhä tänäkin päivänä. Itämaisten hoitoperinteiden yksi yhteinen piirre on kokonaisvaltaisuus, joka länsimaisen lääketieteen oireita korostavasta näkemyksestä tuntuu puuttuvan lähes täysin. Kiinalaisessa lääketieteessä kokonaisuuden idea sisältyy käsitykseen ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta sekä hänen terveydestään ja sairastumisestaan. Tämän käsityksen pohjalla on teoria Yinistä ja Yangista, joka ainakin tuon musta-valkoisen symbolin muodossa on tuttu lähes kaikille. Tämän teorian mukaan mikä tahansa kappale luonnossa on sekä yksi yhtenäinen kokonaisuus että kahden vastakohtaisen osan, Yinin ja Yangin, muodostama yksikkö. Ihminen ja luonto ovat yksi suunnaton yhteenkuuluva kokonaisuus. Ihminen on tämän valtavan järjestelmän pienoiskuva, mikrokosmos makrokosmokessa. Myös keho ja mieli ovat silloin erottamattomasti samaa kokonaisuutta. Jotta ihminen olisi terve ja hyvinvoiva, tulee Qin, elinvoiman, virrata vapaasti. Tällöin myös Yinin ja Yangin välinen liike on harmoniassa ja ihminen voi olla tasapainossa.

Kiinalaisessa lääketieteessä tunnetaan paljon terveyden säilyttämiseen liittyviä teorioita ja menetelmiä. Kohtuullisuus on yksi useimmiten esille nouseva teema ja se onkin ymmärrettävää juuri tasapainon säilymisen kannalta. Liikaa tai liian vähän jotakin suistaa tasapainon hyvin herkästi pois raiteiltaan. Nämä ikiaikaiset ohjeet terveyden optimoimiseksi ovat jopa yllättävän itsestäänselviä, ehkä jopa siinä määrin, että niihin ei tule siksi kiinnittäneeksi riittävästi huomiota. Ne ovat yhä päteviä ja ajankohtaisia myös meidän ajassa ja kulttuurissa.

Shenin vaaliminen. Shen sisältää kiinalaisen käsityksen mukaan ihmisen tietoisuuden, hengen, sielun, mielen ja tunteet. Jos Shen ei ole levollinen ja onnellinen, ihminen ei voi olla terve. Shenin järkkyminen heijastuu ihmisen kaikkiin kehon toimintoihin. Shenin levollisuutta edistää silmien ja korvien varjeleminen häiritseviltä ulkoisilta ärsykkeiltä. Mieltä ei pidä käyttää liikaa eikä sitä pidä hajoittaa moneen asiaan yhtäaikaa. Myös mielen käyttäminen keskittyneesti on täkeää. Miten mahtaakaan meidän nykyihmisten Shen voida tässä hektisessä ajassa älylaitteiden keskellä loputtomassa informaatiotulvassa? Tunteilla katsotaan olevan myös merkittävä tekijä ihmisen terveydelle. Seitsemän tunnetta; viha, ilo, ajattelu/huolehtiminen, suru, pelko ja pelästys liiallisina, pitkään jatkuessaan tai tukahdutettuina voivat aiheuttaa sairautta. Oikea tunteiden purkaminen, joka tapahtuu tilanteen edellyttämällä tavalla, kohtuullisesti ja ajallaan, auttaa ihmistä sopeutumaan elämän ja ympäristön muutoksiin sekä ylläpitämään sisäisen tasapainonsa. 

Sopeutuminen luonnon muutoksiin ja ulkoisten taudinaiheuttajien välttäminen. Vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttavat kaikkeen luonnossa, myös ihmiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi niinkin itsestään selvää asiaa kuin säätilan mukaan pukeutumista. Tuuli, kylmä, kuuma, kosteus ja kuivuus nähdään ulkoisina tekijöinä, jotka voivat liiallisen vahvoina aiheuttaa Wei Qin puolustusenergian eli vastustuskyvyn heikkenemistä ja sitä myöden sairastumista. Keväällä varsinkin tuuli ja kylmä on hyvä pitää loitolla ja pukeutua hiukan liian lämpimästi eikä jättää talvivaatteita pois liian aikaisin. Suomalainenkin terveellä järjellä varustettu ihminen tämän kyllä tietää, mutta varsinkin nuorison keskuudessa muoti-ilmiöt menevät usein järjen ja mukavuuden edelle. Kiinalaiset ovat myös kehottaneet keväisin välttämään julkisia paikkoja jottei saisi tarttuvia tauteja. Tätä ohjetta mekin noudatamme nyt tänä keväänä korkeammalta taholta tulleena kehotuksena, jopa määräyksenä. Keväällä Yang lisääntyy, mikä näkyy esimerkiksi valon lisääntymisenä ja luonnon kasvuvoimana. Ollakseen sopusoinnussa luonnon kanssa, myös ihmisen on keväällä hyvä vahvistaa omaa Yangiaan. Se tarkoittaa käytännössä energisyyden, aktiviteetin, liikunnan ja lämmön lisäämistä. Silti ei ole hyvä innostua liikaa jottei Yin ja kehon nesteet kuluisi loppuun. Liikunnan olisi hyvä olla verkkaista, niin että keho ja mieli rentoutuvat. Jooga tai vaikkapa vehreässä metsässä kävely ovat nyt mitä parasta liikuntaa.

Työ, rasitus ja lepo. Normaali työnteko ja liikunta edistävät energian ja veren tasaista virtausta. Ne ovat hyväksi terveydelle ja vahvistavat kehon kykyä vastustaa sairauksia. Hyvä ja riittävä lepo taas poistaa väsymyksen ja elvyttää mielen ja kehon. Molempia tarvitaan sopiva määrä oikeassa suhteessa, jotta tasapaino ja terveys säilyy. Kohtuus tämän asian suhteen tuntuu meiltä länsimaisessa yhteiskunnassa eläviltä ihmisiltä hämärtyneen. Kärjistetysti sanoen tehdään liikaa töitä ja sen päälle "rentoudutaan" juoksemalla maratoni tai juhlimalla viikonloppu. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Monet polttavat tällä tyylillä vuosien saatossa itsensä loppuun ja ovat niin uupuneita, että eivät selviä enää edes normaalista arjesta. Jos ihminen ei itse ymmärrä hidastaa, pysäytys tulee ennen pitkää muodossa tai toisessa. Tasapainon säilyttämiseksi myös vuorokauden vaihtelua on syytä seurata. Yö on Yin ja silloin nukutaan, päivä on Yang ja silloin on aika olla hereillä ja aktiivinen. Kaikkein tärkeintä olisi nukkua yöllä ainakin klo 11-03 ja tämä on juuri se aika jolloin unettomuudesta kärsivät usein heräilevät ja valvovat. Melatoniinia erittyy aivojen käpyrauhasesta yöllä, nukumme tai emme. Sen eritys on huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniin myös vahvistaa elimistön immuunijärjestelmää kohentaen vastustuskykyä. Kiinalaiset ajattelevat että Wei Qi eli puolustusenergia menee yöllä pois kehon pinnasta syvemmälle ja siksi yöllä valveilla oleva ihminen on alttiimpi ulkoisille "hyökkäyksille". Joka tapauksessa hyvää ja riittävää unta voidaankin pitää yhtenä tärkeimmistä seikoista terveenä pysymisen kannalta.

Ruoka ja syöminen. Ihminen täydentää päivittäin elinvoimaansa, Qitä, ravinnolla. Kiinalaiset ovat tämän ymmärtäen aina kiinnittäneet syömiseen ja ruuansulatukseen suurta huomiota ja huolenpitoa. Ruokavalio sovelletaan aina jokaiselle yksilöllisesti. Ei ole olemassa siis yhtä ihanne ruokavaliota, joka sopisi kaikille. Tämänkin ajatuksen taustalla on tasapaino, mitä ruoka-aineita tai minkälaista ruokaa yksilö tarvitsee, jotta optimi saavutetaan. Kiinalaisen lääketieteen ravinto-oppi jakaa ruoka-aineet tarkasti niiden ominaisuuksien mukaan. Perusmakuja ovat makea, suolainen, karvas, hapan ja kirpeä/mausteinen. Ruoka-aineet jaotellaan myös kuumiksi, lämpimiksi, neutraaleiksi, viileiksi ja kylmiksi, mikä ei tarkota fyysistä lämpötilaa vaan ominaisuutta. Tämä on helppo ymmärtää esimerkin avulla; inkivääri on kuuma ja mausteinen, vesimeloni puolestaan kylmä ja makea. Kuitenkin myös ruuan fyysisellä lämpötilalla tiedetään olevan suuri merkitys ruuansulatuksen kannalta. Kylmä ja raaka ruoka täytyy mahalaukussa ensin lämmittää ja "kypsyttää" jotta siitä voidaan saada irti ravintoaineita. Tämä tietenkin vaatii ruuansulatukselta enemmän työtä. Jos ruuansulatuksen kanssa on jotain ongelmia, olisi järkevää syödä enemmän lämmintä ja kypsää ruokaa. Varsinkin kylminä vuodenaikoina kaikkien olisi hyvä syödä lämmintä ruokaa, kesällä puolestaan monille saattaa sopia viileät ja kylmätkin ruuat, kuten raa'at kasvikset, hedelmät, salaatit ja smoothiet. Kannattaa myös suosia mahdollisimman tuoretta ja puhdasta ruokaa, sillä sellaisesta ravinnosta saa enemmän Qitä eli energiaa. Tässä tapauksessa ei puhuta pelkästään kaloreista, vaan koko laajasta ravintoaineiden kirjosta. Meidän ruuansulatus ei tunnista pitkälle prosessoidun ruuan tai synteettisten lisäravinteiden Qitä, ehkä sitä ei tällaisessa ravinnossa edes ole! 

On olemassa myös muutamia perusperiaatteita, joita ihan jokaisen terveyttä vaalivan kannattaisi noudattaa. Olisi hyvä syödä säännöllisesti, kohtuullisesti, rauhallisesti, keskittyneesti ja hyvällä mielellä. Pureskella ruoka hyvin ja juoda vasta jonkin ajan kuluttua aterian jälkeen. Nämäkin kaikki ovat meille ihan varmasti tuttuja ja järkeenkäypiä asioita, mutta arjessa jäävät valitettavan usein toteutumatta. Kaiken tämän voisi minusta tiivistää sanontaan kohtuus kaikessa. Kun syö monipuolisesti kaikkia makuja, laatuja ja värejä, on tasapainossa pysyminenkin paljon todennäköisempää. 

Yinin ja Yangin suhde näkyy elämässämme kaikkialla; syntymässä, kasvussa, vanhenemisessa ja kuolemassa. Se näkyy luonnon kiertokulussa ja vuorokauden rytmissä. Kehossa tätä vuorovaikutusta voidaan ymmärtää hengityksemme kautta. Kun sisäänhengityksessä rintakehä laajenee ja keuhkot täyttyvät ilmalla, olemme hengityksen Yang vaiheessa. Kun uloshengityksessä tyhjennämme keuhkomme ilmasta, olemme supistuvassa Yin vaiheessa. On helppo ymmärtää omalla kohdalla, mitä seuraa jos ulos- ja sisäänhegitys eivät ole tasapainossa, miltä tuntuu kun happi (Qi) ei virtaa vapaasti. Myös autonomisen hermoston toiminnalla voi ymmärtää Yinin ja Yangin vuorovaikutusta. Sympaattinen hermosto ilmentää Yangia, se saa elimistön voimavarat nopeasti liikkeelle ja tekee meistä valppaita ja toimintakykyisiä. Yin taas liittyy rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon, joka ylläpitää sisäelinten toimintaa ja säätelee ravinnon käyttöä ja varastointia. Yiniä voi vahvistaa hyvällä ravinnolla, lepäämällä ja rentoutumalla ja sitä voi kuluttaa liiallisella toiminalla. Yang liittyy eteenpäin kuljettavaan tahdonvoimaan ja motivaatioon. Se antaa kipinän kaikille aineenvaihdunnallisille reaktioille. Yangin vähyystila ilmenee jaksamisen ja fyysisen lämmön puutteena. Yangia voi vahvistaa mm. liikunnalla ja psyykkisesti asettamalla tavoitteita. Joka päivä kannattaa pysähtyä kuulostelemaan omaa olotilaa ja ottaa edes se yksi korjaava askel kohti tasapainoa ja sitä myöden parempaa henkistä ja fyysistä oloa.